tiistai 20. syyskuuta 2016

MENNEEN VIIKON JUTTUJA

TorinKulmalla ei nyt voi sanoa, että olisi palattu arkeen kaiken menemisen jälkeen, ei sinnepäinkään, TorinKulman menot ja meiningit eivät nyt niin kovasti palijon juhulaa olleet, että miten siitä nyt sitten arkeen palais, ei tuota tiijä vaikkahan rouva on sitä välillä aina mietiskellytkin. Olokoppa miten on, mitä tuota aattelemaan enempää.

Sen rouva kyllä tietää, jotta herra on meinannut monta monituista kertaa, ei nyt voi sanoa, jotta olis pinnaansa polttanut, eikä voi sanoa, jotta olis nyt niin kovasti hermostunutkaan, mutta jottai kuitenkin on sen rouva kyllä hyvin tietää sanomattakin ja vielä kun sannoo jottai niin ainakin sitten tietää, niin rouva luulis, muttei ole nyt ihan varma oikeastaan mistään.

Kaikkihan tai ainakin puolet alako siitä yhestä Tays:in reissusta, siitä kun rouvan piti ihan henkilöllisyytesä lääkärissä todistaa, niin siitä se lähti. Rouva kun otti ensimmäisen ja toisen ja vielä sen kolmannen niitä henkilöllisyyslääkkeitä niin herra ei meinannu rouvan perässä pysyä. Ei rouva sitä nyt meinaa, että rouva olisi nyt niin lujjaa pääsy kävelemään saatisitten juoksemaan, jotta herra ei olisi perässä pysynyt, ei sinnepäinkään, kyllä rouvalla vaan tuo pääkoppa alako menemään ainakin kahtasattaa jos ei ihan kolomeasattaakin, kyllähän se ruumiskin meni ihan vähän lujempaa kun ennen henkilöllisyyslääkkeitä. Ei tokikaan rouva nyt ihan tuoreeks ja terveeks tullut, mutta ihan niinkun selekä ei olis nyt niin mahottoman kipeä ollut, vai johtuko vaan päänvauhista, jottei kaikkia kipuja huomannut.

Niin kun se herra alako sitten kahtomaan, jotta rouva nyt säheltää ihan liikaa ja yrittää tehä vielä enemmän ja teettäs herrallakin enemmän kuin yks herra ehtii yhtenäpäivänä tehä. Rouvalla kun alako kaikki kaatumaan päälle ihan sitte kaikki, rouva näki likaa sielläkin missä sitä ei nyt niin mahottoman palijon ollut ja kaikki tuntu olevan sekasi. Onneks rouvalla on tuo herra, jos niin ei olisi niin ei sitä ykskaks ossaa sanoa miten rouvan olisi käynyt, herra onneks alako toppuuttelemaan ja kyllähän rouva sitten usko herraa ja alako hilijentämään vauhtia, no sen minkä nyt sitten hilijenti....

TorinKulmalla ei kyllä ole viimeviikollakaan palijon ollut väki kotona. Yks tk käynti, mutta sitten on muu aika kuljeskeltu naapuripitäjissä kyläilemässä ja vähän kyllä ostoksillakin. Eihän tokikaan mittää erikoista eikä suurempaa ole TorinKulmalle ostettu, ihan vaan siivousjuttuja kun rouvalla tuo siivousvimma meinaa pukata päälle, saa nähä sitten kuka TorinKulmalla siivoaa ja miolloin...??? Onhan toki TorinKulmalla siivottukin, herra on pitänyt siitä huolen ja rouva on oppinut tekemään tuollasen Ikean jatkojakkaran kanssa jottai, Siirtelöö jatkojakkaraa aina pienen matkan ja istahtaa ja ja siinä voi pestä suihkuhuoneen lattiaa, voi imuroida, voi ihan vaikka mitä jos vaan viittii....

Mummittelupaikassa rouva ja herra kävi menneellä viikolla ja voi kuinka rouva oli sitten surullinen ja ikävissään illan ja yön ja vielä ainakin monta päivää. On ne kaikki niin rakkaita ja suloisia isommista pienempiin.

Monenmoisia kyläpaikkoja on tässä ollut ja rouva joutuu kyllä sanomaan, jotta on se vaan jottain kun jaksaa vähän käyvä TorinKulman ulkopuolella.

Josko tämä nyt tästä näijen henkilöllisyyslääkkeijen kanssa alakas menemään. Ylihuomenna vielä reumapoli ja ehkä sitten joksikin aikaa rauhottuu tämä lääkärissä hyppääminen. Rouva kun haluaisi elämässä muutakin kuin ihtesätakia hypätä lääkärissä aina vaan.

Herra osti tänään itelleen ämpärin, ei jaksanut oottaa, jotta niitä jossain ilimaseksi jaettais. Rouva ei kyllä yhtään tiijä mitä herra ämpärillä tekköö, teki nyt mitä teki eihän se oikeastaan rouvalle kuulu, pääasia, että herra on ämpärinsä kanssa onnellinen <3





Ei kommentteja: