perjantai 16. lokakuuta 2015

LOKAKUUSI

Aika menee eikä meinaa, rouva ei oikein meinaa pysyä ajan perässä vaikka kuinka yrittäisi, eipä sillä, jotta herra sen kummemmin pysyis ajan mukana, ei pysy sekään ressukka. Ressukka, joo o herra on kyllä rouvan mielestä ihan sitten ressukka, joutuu valittavaa akkaa kuuntelemaan päivät pääksytysten ja illat ja yötkin vielä kaiken kukkuraksi.

Rouvalla on ollut huonoja ja vielä huonompia päiviä pilvin pimein ja vaikka kuinka yrittäisi olla valittamatta tuolle herra kullalle niin aina tulee sanottua kivuistaan tuontuosta ja kaikista muistakin vaivoistaan: kuorikerrosten väsähtämisestä ja kilppareiden kummallisista lukemista.

Onhan niitä onnellisia päiviäkin TorinKulman väki saanut viettää tänä syksynä. On ollut mummittelupaikanväenkanssa kakkujuhlia lasten koristeleman kakun kera. On oltu jäähallilla luistelemassa, hei älkään nyt luulko jotta  rouva olisi luistellut, ei sinnepäinkään. Jos rouva olisi luistimet jalakaansa jotenkin saanut ja jotenkuten jäälle mennyt, niin jää olis aina luistimen alta halkeillut kun rouva olis jalakojaan yrittänyt siirrellä tai sitten rouva olis muksahtanut joko eteenpäin tai taaksepäin ja kukahan olis rouvan sieltä saanut ylös.... ei kuulkaa kukaan. Nosturihommiks olis mennyt, elikkä luistelkoot nuoremmat ja ketterämmät. Rouva vaan pikkuipsun kanssa katselee... ja se on hyvä se.

On sitä tullut elämänsä ensimmäisen kerran käytyä EURONpäivilläkin. Rouva ja herra ei ole ollenkaan sellaisia tarjoushaukkoja, että joka tarjouksen ja alen perässä juoksis, mutta nyt oli niin hemasevia tarjouksia, jotta oli ihan pakko lähteä. Niinkuin eläkeläiset konsanaan hetimiten aamusta liikenteeseen ja euron ruokia etsiskelemään. Ei rouva ja herra ainoita olleet ei sinnepäinkään, väkeä oli sankoinjoukoin liikenteessä ja kaikilla hirmuinen kiirus, ettei vaan tavara lopu kesken. Onneks rouvalla on tätä mittaa niin paljon, että pienemmät sai etuilla kainalon alta tarjoushyllyille ja vielä jäin TorinKulmallekin tuotavaksi.

Sisustuskärpänen se purasee rouvaa aina syksyn tullen. Sitä rouva miettii, miten se aina syksyllä osaa rouvan etsiskellä ja puraista??? Näin taas kävi. Rouva pähkäili varmaankin koko kesän, mitä tuohon yhdelle seinälle laittaisi... salaa rouva on kyllä mielessänsä tuota String-hyllyä ajatellut, mutta ei oikein ole ääneensä asiasta puhunut. Nyt kun rouva ääneensä asian sanoi ja herralle hyllyn Finish desing shopista näytti, niin hetimiten asia oli sillä sipuli herrankin mielestä. Tilaus menemään mustasta hyllystä ja sitä sitten odottelemaan. Odotus palkittiin seuraavana päivänä kun viesti tuli, että hylly on jo TorinKulman naapurissa postissa. Nyt on hylly ollut jo viikon verran seinällä ja rouva ja herra ovat kovastikin tyytyväisiä tuohon hankintaan. Hyllyllä tavarat vaihtuvat päivittäin, mutta kyllä se kai joskus rauhottuu... luulis niin...

Onhan rouva vähän noita kästöitäkin tehnyt, ihan vaan sen minkä jaksaa ja kädet antaa myöten. Rinsessa sai blingbling pääkallohuivin ja oli huitsin onnellinen. Nyt on pikkuipsukan vuoro saada värikäs huivi, sitä rouva nyt värkkää ja virkkaa.

Tänäpäivänä rouva ja herra käviväthen Pitkolla hakemassa LOKAKUUSEN partsille. Ei se joulukuusi ole, eihän rouva nyt vielä joulua ajattele, ei ei ei. Muuten vaan piparit, joulukoristeet  ja punaiset tyynyt ja torkkupeitto Ikeasta mukaan lähti ja String-hyllyssäkin ihan muuten vaan lukee XMAS. Se ei todentotta tarkoita, että rouva mitenkään jouluihminen olisi ainakaan lokakuussa ;)

Tänä iltana tuikut palamaan ja katsomaan Hercule Poirot`ia ja se on sitten siinä: voipi viikonloppu alkaa.

Hyvät viikonloput teille kaikille jotka vielä tänne eksytte, on ollut pitkiä hiljaisuuden aikoja, mutta jos vaikka tämä syksy saisi rouvan heräämään...