Tärkeitä asioita on tuossa matkanvarrella päässyt hukkumaan tietokatkokseen tai bittikatkokseen, sitähän rouva ei tiijä mikä katkos oli, mutta hautauslupa jäi jonnekkin katkokseen. Rouva sitä ihmettelemään kun hautauspäivä lähenee ja soittelemaan paikkaan jos toiseen. Selvisihän sitten viimemetreillä, että jompikumpi katkos oli tapahtunut. Lupa kyllä sitten tuli.
Hautaan siunaus oli rouvan ja koko perheyhteisön mielestä se maailman kaunein. Kevät tuuli, lintujen kuoro, auringon lämmittävät säteet ja Vanha Herra Rouvansa vierellä. Ihana pappi ja suntio. Eihän sitä muuta voisi rakkaan viimeiselle matkalle toivoa.
Kukkalaite oli kaunis, sellainen kuin olimme ajatelleet, koko perheyhteisöltä yhteinen. Mummittelupaikan nuorirouva oli sen tilannut ja onnistunut täydellisesti.
Mummittelupaikassa muisteltiin Vanhaa Herraa, siellä oli Vanhan Herran kuva, valkoiset kukat ja kynttilä palamassa. Mummittelupaikan nuorirouva oli hoitanut tarjottavat. Iso hali kiitos ihanalle nuorelle rouvalle <3
Sukulaisiakin varmaan olis tullu, jos vaan olis ilmoitellut sinne ja tänne, mutta mitä sukulaisilla, jotka eivät eläissä välitä, turhahan sitä on haudalle tulla krokotiilin kyyneliä itkemään. Eipä niillä taida omatunto puhdistua, eipä rouva tuotakaan asiaa tiijä, ei oo tarvinnu pohtia, kun ei oo menny minnekkää sitä ees paikkaamaan.
Sen rouva tietää, jotta rouva on hoitanut omat vanhempansa niin, jottei mitään katumista tuu, ei sitten Vanhan Rouvan, hän on nukkunut pois jo 12 vuotta sitten, eikä nytkään Vanhan Herran takia, ei, rouva on kyllä kaikkensa tehnyt ja auttanut, enempään ei kukaan pysty.
Eihän ToriKulman elämä toki näin surullisissa asioissa ole kahtaviikkoa mennyt. Onhan siinä ollut toki iloakin. Nämä ihnaiset miljoonakertaamaailmanympärimummiarakastavat ovat antaneet niiiiin paljon TorinKulman väelle.
Paljon on mummittelupaikassa käyty, onneksi on ollut 8 vuotissynttäritkin tässä välillä ja niitäkin on juhlittu oikein kunnolla ja kahteen kertaan....
Lapset ovat vaistonneet rouvan surun ja ovat olleet sitten sen mukaan vieläkin suloisempia mitä normaalisti ovat. Pikkuipsukin hymyilee ja juttelee mummille salaisuuksia, ja mummi on tosi ylpeä, kun mummille voi kertoa jo ihan pikkuisena salaisuuksia.
Salaisuuksiahan on ja niitä tulee olemaan, mummin ja lapsosten välillä, ei kaikkea kerrota äiskälle ja iskälle, ei, kyllä pieniä salaisuuksia täytyy olla, koska se on niiiin jännää.
Kaikille ihanille nautinnollista Helluntai-viikonloppua <3
