lauantai 7. maaliskuuta 2015

SEISAHTUNUT AIKA

TorinKulmalla on aika seisahtanut, rouva on hermoraunio ja herra yrittää parhaansa mukaan rouvaa rauhottaa, välillä paremmalla ja välillä vähän huonommalla tuloksella.

Vaikka rouva on kuin tulisilla hiilillä, silti aika takoo paikallaan. Ei mee eteen ei taakse.

Rouvalla on tunneli edessä, jota ei oo louhittu vielä loppuun saakka, pelkkää pimeyttä edessäpäin. Ei näy valoa tunnelin päässä.

Maanantaki aamuna puurolla herra lausuhe, ny on maanantai ja kohta on taas torstai. TorinKulmalla on vaan maanantaki ja torstaki, muut päivät on hukkunu jonnekkin sumuun tai ei rouva nyt oikein tiijä minne mutta menny ne jonnekki on. Kai joku viisaampi ku rouva osais sen selittää, mutta rouva ei.

Nyt taitaa sitte olla jo lauantaki, ei rouva ny oo siitäkää ihan varma, mutta luultavasti, ku telkkarista tulloo jonku etsivän tutkimuksia ja rouva niitä seuraa aina kun on mahollista. Ei rouva ossaa sanoa, onko nyt mahollista kahtoa loppuun tai alkuakaan. Rouva ku oottaa soittoa, jollon rouva lähtöö joko sinne tai tänne. Riippuu siitä mitä se pienokainen päättää tehä. Tulla tänne maalimaan tännään vaiko vasta huomenna tai... ei niitä pienokaisia tiijä. Tulloovat ku tulloovat. Siitä rouva on onnellinen, jotta pieniä vauvelia tulloo maalimaan ja rouvasta tulloo kolomosmummeli.

Aikamiespoika pääs haaveilemaansa työhön ja siitäki rouva on kovasti onnellinen. Joskus voi sattua huonoa ja hyvvää ihan yhtäaikaa. Sen huonon keskelle tulloo yhtäkkiä joku immeinen ja tuo ilosanoman noin vaa yks kaks. Tälläkertaa se ilosanoma koski aikamiespoikaa ja työtä, josta aikamiespoika kovasti tykkää.

Vanhan herran huonoilla asioilla oltiin, kun ilosanomia kuultiin aikamiespojalle. Vanha herra kun on jo aika vanha ja yks sun toinen vaiva on alakanu vanhaa herraa vaivaamaan. Vanha herra vaan haluais ainavaan lenkille ja oottaa kevättä ja sauvakävelyä. Ei sitä ossaa sanoa sauvakäveleekö vanha herra enää tänä kevväänä, eihän sitä kukkaa tiijä elämääsä eteenpäi. Ei rouva eikä kukkaa muukaa.

Vanha herra on nyt sairaalahoijossa, sai sellasen kuumeen, jotta oli ihan turhaa koittaa sitä kotona hoitaa. Vanha herra on rouvalle tosi rakas ja rouva haluaa vanhan herran parasta jatkuvasti ja ainavaan. Siks vanha herra asuukin täällä lähellä TorinKulmaa, jotta rouva ja herra saa auttaa vanhaa herraa ainaku vanha herra apua tarttoo. Nyt vanha herra tartti apua ja rouva ja herra veivät vanhan herran lääkärin pakeille ja lääkäri oli sitä mieltä, jotta vanhan herran paikka on ihan osastohoijossa.

Vanha herra on ihan tyytyväinen oloonsa, ku tietää, jotta häntä hoijetaan hyvin. Rouvakin on tyytyväinen hyvvään hoitoon. Ei rouva oo koskaan täällä TorinKulman kaupungissa huonoa hoitoa saanu, ei ite eikä muutkaa peheyhteisön väki.

Rouva toivottaa kaikille hyvvää viikonloppua ja sitte taas hyvvää maanantaita ja torstaita <3

Ootte kaikki ihania ku jaksatte täällä näitä kuulumisia käyvä lukemassa. Joskus kuulumisia tulloo tiuhaan ja joskus harvakseltaan, mutta tulloo kumminki....




1 kommentti:

Henna kirjoitti...

Vauvantuoksuista kevättä sinne :) Voi, kumpa Vanhaherra pääsisi vielä kävelylenkille kevätaurinkoon, muistan usein nähneeni hänet kävelemässä, hymy kasvoilla <3 Valoisaa mieltä sinne ja toivon kipinöitä!