sunnuntai 14. joulukuuta 2014

VIIMEINKIN JOULUMIELTÄ!

TorinKulman rouva tuli vaan käväsemään täällä, ei olemaan,.. Rouvalla on niin kova tempo päällänsä levitellä näitä poikamiespoksin seiniä, ettei rouva jouva oikein muuta touhaamaankaan. Tuollaset kauhean kamalat valot rouva ja herra heitti tuonne partsille kuuseen, kai se on ku tulloo lapseks jälleen, nuo väritki sitte jo kelepaa...

Onhan rouva ja herra kyllä ollu joulupukin asiallakin tuolla entisessä kotipuolessa. Joulupukki kun pyysi rouvaa ja herraa asiamiehekseeen tänä jouluna. Ei kuulema ehi tänne eikä sinne, pitää niin kiirusta silläkin ressulla.

Joulupukin asialla olo oli kyllä sitte maaliman mukavimpaa. Saatiin syyvä herkkuja, nuorirouva kun oli niitä leipassut oikein olantakaa. Pullaki tuoksu jo eteisessä. Joulupukin tavarat saatiin mukavasti piilopaikkaan kun lapsoset olivat vielä pois kotoa.

Riemu alkoi kun lapsoset tulivat, ovat niiin rakkaita... rouvaa oikein kourasee syrämestä se rakkaus.

Rouvaa ei kyllä pitäs päästää mihinkään kauppaan, se pitäs kyllä ihan lailla kieltää. Ottaskohan nuo kansanetustajat sen asiakseen vai pittääkö joku alotus tai atressi ihan sen takia laittaa liikkeelle... ei rouva tuota oo vielä keksinyt, mutta keksii kyllä varmaan. Rouvalla kun on tuo keksiminen verissä, perintönä tullu.

Rouva ja herra poikkesivat sinne Paapo liikkeeseen, siellähän on vaikka mitä ihanaa valmista ja vähemmän valmista. Rouva oli saanu päähäsä, että poikamiespoksissa pittää olla musta himmeli tänä jouluna. Partsille rouva sitä suunnitteli roikkumaan, aatteli, että tekköö sen tuosta noin vaan, ihan opettelematta.

Onneks siellä Paapossa on se henkilökunta niin mukavaa, että ne saa luulemaan että kyllähän se siitä onnistuu kunhan tekee vaan. Rouva varuks osti himmelin teko-ohoje kirijan ja himmelin tekkoon pilliä, neulan ja naapurikaupasta karhulankaa. Iltapäivän puolta tuo jo pitkästi oli kun siellä asioitiin ja vielä piti käyvä siinä halapakaupassa. Halapakauppa on aina ollu rouvan ihka ikioma joulukauppa, mutta nyt se ei sytyttäny rouvaa ollenkaan. Ei sieltä löytäny kyllä herrakaan mittää., Vähän pussinpohojalla oli jotai, sukkia sun muuta ihan tavallista. Kaipahan tuo himmelikirija poltti siellä pussissa.

Matkaan vierähti vesisateineen ja pimeine teineen parituntia ja ku rouva poikamiespoksiin pääs alko heti kirjan plaraaminen ja eiku tekemään himmeliä. Voi pojat, rouva sai sen valamiiks kahentoistamaissa yöllä. Alvarin jakkaran kuvaki tuli kyllä rouvan takamukseen siinä istuessa.

Rouvahan kuuli sitten, että oli jossain tuollanen ranssiki tehty ja siitä ei ollu ohojetta, vaikka rouva sitä pitkin ärrää metsästi sitä lehteä, lehti kyllä oli, muttei ohjetta. Rouva sitten välillä porkkanalaatikot teki uuniin ja alkoi taas väsäämään pillien ja lankojen kanssa...

Muutama tunti meni ja rouva ranssin teki. Se pääsi rouvan ja herran sänkynpäätä koristamaan, ainakin näin jouluksi. Tiijä sitte missä se lienee kuukauven päästä tai viikon. Eihän rouvan mielitekoja tiijä. Rouva on niin heiluvainen ja häilyväinen. Onneks tuo TorinKulman herra jaksaa vaan rouvan kanssa olla, rouva on tosi onnekas siinä.

Onha rouva leipassu kirsikkapullaaki, eihä joulu oo joulu iliman niitä, ku niitä o ollu niin kauan ku rouva muistaa.

Rouva ei ihan vielä tiijä mitä jouluna TorinKulmalla lienee... se  jää nähtäväksi, vähemmän rouvalla on miehiä ku viime jouluna, se on varmaa. Viimejouluna oli viis ja ny o vaan kolome. Eikohän niillä pärijää... ei sitäkään rouva vielä tiijä... jos vaikka jostai hamstrais lissää... tiijä häntä???

Hyvvää Joulun ootusta teille kaikille ihanille <3







1 kommentti:

Jenni/MeidänKoti kirjoitti...

Upea kranssi tuli!