keskiviikko 22. lokakuuta 2014

WAUTSI MIKÄ PÄIVÄ

Rouva teki tänään ihan ite päätöksen lähteä tuonne Itä-kaupunkiin soppailemaan. Niin rouva sitten tekikin.
Ei rouvalla nyt muuta ollu mielessä, kunhan saa käyvä kaikissa kaupoissa ihan yksin, eikä kukaan hengitä niskaan.

Rouvalla oli niin kova vauhti päällänsä, ettei tiennyt mistä alottaa. Meni sitten Myllyrantaan ja sinne uuteen YOUR putiikkiin. Putiikki on avattu ihan tässä lokakuussa ja meno on sielläkin ollut niin kova, että vaatteet ovat lähteneet käsistä. Rouva kun huomasi eilen tuolta naamakirijasta, jotta sinne on tullu uusia vaatteita pilvin pimein, niin sinne sitten ihan ensimmäiseks.

Ihanainen myyjätär kysyi, että voisiko olla avuksi, mutta eihän rouva ees tienny mitä tuli kahtelemaan. Rouvalla posket punotti, hiki valu ja sydän pomppi ihan kurkkuun asti, oli niin rouvan kokosia vaatteita paikka pullollaan ja laatikoissa vielä lisää.

No, rouvalla oli eilispäivänä niin kylmä, että rouva päätti sitten ostaa toppatakin, ettei tänään olisi ihan niin kylmä. Tänään oli sitte kyllä +14 astetta tuossa TorinKulman mittarissa. Eipä siinä toppistakkia kyllä tarvinnu, mutta onhan se ny olemassa jos sattuu vaikka tulemaan taas joskus kylymä. Eikäpä rouva oo koskaan ostanu muutaku mustaa, mutta mites ollakkaan tais tehä suklaatia niin mieli, että suklaanruskea toppis siitä valikoitui. Farkutkin löytyi ja paita ja kaikkea muuta pikku höppänää, mitä ny nainen aina joskus tarvihtoo, tai jokapäiväki.

Eihän tuollasesta liikkeestä voi olla kuin onnellinen, kun sellainen on omaan kaupunkiin saatu. Vaatteet tulee suoraan Englannista, eikä pohjoismaissa ole ainoatakaan muuta YOURSin myymälää. Erikoisuuksia siis ja edullisia.

Onhan Myllyrannassa upeita vaatteita toisenkokoisillekin kuin rouva. Sellaisille pienille normaalikokoisille ja vieläpä lapsille oi jee miten ihania vaatteita. Miehetkin on otettu huomioon, heille on oma osastonsa, mutta ei rouva nyt omalla soppailureissullaan muuta kahtonu ku omia juttujaan.

Sitte sinne onnettomaan on tullu vielä sellanen herkkumyymälä, siellä rouva joutu olla melkeistä kokoajan silimät kiinni. Oli irtosuklaata, marenkeja, amerikan ruokaa ja vaikka mitä luomumaustetta sun muuta. Osti rouva sieltä oikein kunnon kaulimen, ei tartte ku kerran lyyä ukkoa, niin ukkoa ei enää oo. Sitä rouva ei mee koskaan tekemään. Kyllä TorinKulman kaulin on ihan leipomuksia varten. Se hieno kaulin on marmoria ja painaa ku mikäki, rouva kokkeiloo vaikka joulupiparia tai piirakkaa tai pitsaa tai mitä vaa, katotaan miten sen kanssa käy.

Rouvan kukkaro on kovastikin keveä tämän päivän jälkeen eikä pakkasesta oo tietoakaa, mutta onneks on toppatakki kaikeks varuks,..

Tuollasesta turkisliivistä rouva ois oikeinkin kovasti tykänny, mutta sitte rouva alko miettimään, miten sen kanssa tarkenoo... se jäi sinne kauppaan.

Hyvvää viikkoa, rouvalla kun on joka päivä perijantai niin rouva vois toivottaa hyvvää viikonloppua, mutta eikai ny vielä perijantai oo...

Kaikille ihanille kaikkea ihanaa...








perjantai 17. lokakuuta 2014

ISO ONGELMA

TorinKulman rouva kun on sairas, niin on sitte sairas ihan tosissaan. Juuu u...

Rouva kun näki tuolla intterissä tuollasen hienon kylypysuolapullon ja kynttelin, niin rouvahan ne tietysti tilas Cilla`s klik verkkokaupasta

Ei poikamiesboxissa mitää ammetta oo, ei boxiin sellanen sopiskaa, saati sitte, että rouva änkeäis ittesä johonki ammeeseen, vois amme revetä liitoksistaa. Tietysti siinä on sellanen hyvä asia, ettei vettä tuhlaantus, rouva ku siellä olis niin litra vettä riittäs isompaanki palijuun... mutta miten rouva sieltä pois tulis... nosturi lainaks jostai laitoksesta juu u... ei oikee hyvältä näytä tämä juttu...

Mutta se sairaus sai rouvan tilaamaan tuollasen hienon kylypysuolaputelin, nyt rouva on sitte tosissaan miettiny, mihin sitä laittas. Oishan rouvalla kaapissa tuollasia Ikeasta ostettuja pakasterasioita, josko niihin tukkis varpaansa likoamaan, taikinakippoon ei oikein viiti varpaita laittaa, sen verran rouva on tuolla työelämässään tuosta hygienia puolesta kuullu, jottei varpaita saa laittaa taikinakippoon, eikä se hajusuolakaa varmaan siellä pullan seassa mitään hyvää tekis. Tai tiijä häntä.

Ny rouvalla on sitte ongelmia ihan kerrakseen, Rouva nyt aatteli ihan tämän viikonlopun tuota asiaa mietiskellä rauhassa ja toteuttaa sen sitte vaikka ensviikolla.

Onneks on kylypysuola ja kyntteli ja jonninmoinen kylppäriki, eiköhän siitä sitte jotai kehitty. Hakis vaikka Tokmannilta pesuvatin ja panis varpaansa sinne...  Luulis, jotta rouva ees varpaansa sais pesuvaista pois, jos ostas vielä tuommosen jakkaran nii eiköhän se onnistu....

Rouva ny miettii ja funteeraa

Rouva vaan on joutunu näitä kuvia osittain tuolta intteristä lainaamaan tai varastamaan tai kopioimaan tai miten sen ny sitte sanos... mutta anteeks vaa... ku rouvalla ei oo ku tuo taikinakulho, kylypysuola ja kyntteli.





                                   













                             

tiistai 14. lokakuuta 2014

SYYSLOMAVIIKKO

Eihän TorinKulman rouvalle ja herralle syysloma tee sitä eikä tätä... ei, rouvalla ja herralla on pääsääntöisesti aina kevät- kesä- syys- talviloma.

Sen verran se teki, että saatiin mummitteluperheen koululainen ja allekoululainen tänne liikennepuistokaupunkiin. Eihän se liikennepuisto tähän aikaan enää toiminnassa ole, mutta mitäs me siitä. Sinne mentiin ja siellä elämästä nautittiin. Ihana oli ilma ja suloista seuraa rouvalla ja herralla.

Maisemat olivat melkoista paljon ankeammat kuin kesällä kuumalla auringonpaisteella ja polkuautotkin oli tallissa lukkojen takana. Tekemistä kyllä löytyi, Keinuminen oli kivaa, liikennepuiston ympäri juokseminen moneen kertaan... ei rouva sitä kyllä tehnyt, elekää luulkokkaan, lapsoset vaan, rouvahan olisi kahteen juoksuaskeleeseen läkähtynyt...

Lapset keräsivät mummilaan pihlajanmarjaterttuja ja voi kun ne ovat kauniita ja lämmittävät sydäntä <3

Rouva ja herra TorinKulma saivat viettää ihanaakin ihanamman hetken näiden suloisten lasten kanssa.

Tuossa Tokmannin kaupassa rouvan mielestä sattu mukava vai ihana vai mikä lienee asia.

Lapsosille oli luvattu ostaa pienet lelut kun tulevat tänne käymään. Ilo oli ylimmillään kaupassa ja koululainen valitsi jonkin miekan, ei rouva niistä ymmärrä, muuta kuin, ettei se maksanut paljoa mitään. Allekoululainen halusi siivousvälineet, pikkuharja ja syhveli ja pölyliina, niistä rouva jotain ymmärtää, kun ei tykkää sellaisista yhtään... eipä tuokaan kallis ollut. Pari muistivihkoa lähti vanhalle herralle ja karkkiaskit lapsille.

Kassalla sitten alkoi tapahtua: lapsoset sanoivat yhteen ääneen: voi kun meillä on paljon tavaraa, pitääkö näistä jotain viedä pois????

Kassarouva katseli ihmeissään ja perässä tuleva asiakas... Sanoivat, etteivät ole koskaan tuollaisia lapsia nähneet ovatpa ihmeellisiä! Lapset yleensä huutaa ja riehuu ja saavat itkupotkuraivareita, kun ei saa paljon tavaraa mukaan...

Rouvamummi oli niin ylpeä lapsista, jotta nosti päänsä ihan takakenoon... melkeimpä selälleen kaatu ylypeyvestä :)

Näin meillä syyslomalla TorinKulmalla... Ihanan kilttejä suloisia lapsia, rouva niiiin rakastaa heitä <3







lauantai 4. lokakuuta 2014

VIIKKO

Edellisnä viikonloppuna rouvalla ja herralla oli kutsut siis oikein juhula kutsut. Rouva ja herra oli kutsuttu yökylään mummittelupaikkaan. Mummittelupaikan lapsoset laskivat öitä ja päiviä, milloin mummi ja pappa tulee ja täällä TorinKulmassa laskettiin vaan päiviä. Rouva laski niitä herran sormista ja herra rouvan sormista, välillä tuo vaikea laskutoimitus meni ihan sekasi, mutta lauantai aamuna kamat kasaan ja menoks.

Voi sitä riemun iloa molemmin puolin (vanhemmista rouva ei kyllä ossaa mittää sanoa, riemua vai ei) meillä vanhoilla ja noilla ihanilla lapsosilla oli riemua. Tunnustettakoon, että mummittelupäivänä on aina jotain ekstraa, jota ei ihan arkipäivinä ole. Salaisuuksia meillä oli paljon jo viikolla puhelimessa sovittuna.

Rouva ei voi sanoin kuvailla sitä rakkautta, mitä noita ihanaisia lapsukaisia kohtaan tuntee...

Rouva on vaan sellanen säheltäjä, että kamera jäi sitte ToriKulmaan ja kuvat jäi ottamatta, ei sillä eihän siinä olis ollut aikaakaan mihinkään kuvailemiseen. Oli asioita tuolla erikoiskauppaliikkeissä, joita ei rouvan ja herran kotipitäjässä ole.

Mutta sen rouva kyllä sanoo, että Paapoon rouvaa ei saa päästää, siellähän menee se vähäkin järki mitä tallessa on. Niin ihanaa asiantuntevaa palvelua ja ystävällisyyttä ja aurinkoa ja paljon paljon kaikkea mitä käsillänsä voi tehdä. Niiin rouvahan innostui vallan mahottomasti ja kun rouva innostui, se vähänen järjen hiven meni ovesta ulos. Mukaan lähti sitä ja tätä. Paapossa on vielä sellainen  hyvä asia, että lapset on otettu erityisesti huomioon. Meidän kullanmuruilla ei aika tullut pitkäksi ei sitten yhtään. Herralle siellä ei liennyt mitään mieltä lämmitäävää, näytti, että kuljeskeli pitkin käytäviä. Ei kyllä maininnut mittää, että liian kauan siellä oltaisiin.

Puuhelmiä ja kuminauhaa molemmille lapsille, saatiin askarrella hienoja koruja. Herrakin sai korun ranteeseensa <3

TorinKulmaan rouva kiikutti paperinarua, josta joutui heti miten tikkuamaan liinaa. Pikkusen jäi mankelointi huonoksi, mutta saahan tuon uusittua.

Esteriontelokudetta tuli kylppärin mattoa varten ja likapyykkikoppaa varten, eihän rouva siihen nyt ihan alkuunsa likapyykkiä laita, mutta jotain kuitenkin, ei rouva vielä tiedä, kun ei ole sitä alottanutkaan.

Juu ja se ihana Alareksi, jossa tapasimme Viirun ja Pesosen! Kaiken kukkuraksi rouva kun ei popcorneista tykkää, niin rouvan lapsuuden kamu oli niitä siellä tehnyt ja ne oli sitte maaliman parhaita. Onneks ei alettu herran kanssa yhestä kiposta tappelemaan, ku ei ymmärretty, että niitä olis pitäny olla molemmille omat, niinkuin aina...

Rouvalla pää menee, mutta ruumis ei taho kulukea perässä, lienee lähimmäisten mielestä kovastikin ärsyttävää,  kun rouvankin mielestä se on niiin ärsyttävää.

Onhan rouva yrittänyt tikuta sukkia ja virkata ja siivoilla herran kanssa koko perheyhteisön autoja.

Palijon on rouva matkallansa nähänyt, mutta tänään rouva näki ensimmäistäkin ensimmäisen kerran, että auton tiivisteissä kasvaa sammalta ja koivun alku... Eihän tämä mikään ruosteessa oleva romuauto ole, jokapäivä liikenteessä. Lieneekö vauhti niin hiljainen, että ehtii sammaleet kasvamaan? Ei rouva tiedä, sanotaanhan sitä, että vierivä kivi ei sammaloidu, mutta toisaalta autohan ei vieri eikä ole kivi... ei se nyt taija pohtimallakaan tuo asia selevitä tänä lauantaki iltana. Parasta varmaan jättää asia ihan oman onnensa nojaan. Oli miten oli....

Rouva innostui joskus kesällä sellaisiin kristallilaseihin, eihän se nyt sovi rouvalle ollenkaan mikään ristalli, mutta niin siinä vaan kävi. Sitte ku rouva olisi niitä tilannu, niin joka lasi oli Suomen maasta loppunu, ei voi olla totta. Ykskaks yhtä-äkkiä niitä tulla tupsahti tuonne Nougat-verkkokauppaan ja eiku tilaus menemään.

Nyt niistä on ehditty nautiskella jo rouvan ja herran herkkujuomaa JOULUOMENAA ja paistoihan rouva muutaman torttusenkin.... Ei rouva mitenkään joulua hötkyile, eikä rouva joulusta välitä se on varma se.

Näin TorinKulmalla mennään päivästä toiseen, välillä sisustaen ja välillä sairastaen ja välillä käsitöitä tehden.

Herra laittaa polokupyöriä ajokuntoon, vaihtaa renkaita... ei rouva nyt ihan sitäkään ymmärrä, että lokakuussa sellasta tehhään, toukokuuhan on pyöräilukauven alakua. Mutta jos son herran mielestä OK niin se on rouvankin mielesta OK OK!

Viikonloppuja ihanaiset, tänään taitaa tulla Wallanderia, Morsea ja hömppä komediaa... valitse sitten niistä!!!








               
                   

                                                    Rouvahan se siellä ihan ite :D