torstai 23. tammikuuta 2014

ROUVAN RISETTIKIRIJA

Eipähän täällä TorinKulmalla ole kummoisiakaan tapahtunut. Ei ole sisustettu, ei leivottu. Herra käy töissä ja rouva on päättänyt aamupäivät shoppailla ihan yksikseen.

Sisustusliikkeessäkin rouva tänään kävi, ei ihan kaikki rouvan mieleen ollut, turhan romanttisenpitsistä. Myyjätär kyllä oli erittäinkin ystävällinen ja kuunteleva. Verhoja rouvalle kauppasi ja kun rouva sanoi, ettei verhoja ole ollenkaan, niin myyjätär selittämään, että ehtiihän ne. Rouva sitten taas kertoili, että kyllä verhot ovat olleet, mutta rouva nappasi ne pois, mutta edelleen verhojen esittely jatkui. Sitten ystävällinen myyjätär kyseli, tykkääkö rouva pitsistä ja kun rouva sanoi ei, niin myyjä esittelemään, että heillä on ollut sellaista ja sellaista pitsiverhoa ja kevääksi tulee taas. Ei rouva oikein pysynyt kärryllä tuon kuullun ymmärtämisen kanssa. Eikä rouva sieltä mitään mukaansa ottanutkaan.

Sittenpä rouva naapurikaupassa löydön teki . Oih miten ihana muistikirja; rouva saa kaikki kakku- ja pulleroreseptinsä tekstailla näiden ihanien kansien väliin. Onhan siinä hommaa, mutta pitkällä juoksulla laiskempikin rouva siihen pystyy. Ei hättäillä, ei hättäillä... pijetään kahta kirijaa rinnakkain ja katotaan kummastaki, tulloo vaikka tuplatripla taikinat ;)

TorinKulmalla kävi vieraitakin yli menneenä päivänä. Ei se varmaan toisille mitenkään ihme ole, kun vieraita käy, mutta TorinKulmalla se on suuri ihme. Ei TorinKulmalla noin vain lappaa vieraita, vaikka kovasti rouva ja herra vieraista tykkäisikin. Mummittelupaikanväki tulee sunnuntaina ja se on sitten suurta juhlaa <3 Niin mutta ne vieraat; suunnittelivat ruokapöytää toiseen paikkaan ja samoin sohvaa. Rouva siitä vähän ihmeissään, eikä hetimiten ehtinyt kertomaan, miksi ruokapöytä on keskellä poikamiesboxin lattiaa. No se  on siksi, kun herran täytyy nähdä torille. Jos herra istuu penkillä, rouva ei pääse tiskipöydän lähellekkään ja jos herra istuu tuolilla niin herra on selin rouvaan, kun katsoo ikkunasta ulos. Rouva sitten keksi tuon pöydänpäätuolin ja herran on kovinkin tyytyväinen lampaantaljalla istumiseen ja torille tirkistelyyn. Rauha säilynyt tällä keinoin rouvan ja herran välillä. Eihän rouva kahvitellessaan ja syödessään olisi pitkään herran selkää jaksanut katella, ei sitten millään, kohtuus se on selän katsomisessakin, niin sen rouva on ajatellut. Eikähän rouva ja herra poikamiesboxissa TorinKulmalla asuiskaan, jos ei torille pääsis kahtelemaan, ihan samahan se olis sitte asua vaikka TakaKulumalla, jos ei mittää nää.

Pöytää ei siirretty, eikä sohvaa. Ne on omilla paikoillaan. Rouva ja herra ovat sunnittelemalla suunnitelleet niille paikat ja oikein hyvät ovat vaikka rouva itse sen sanoo. Ei TorinKulmalle nyt niin kummoista sisustusta tule koskaan saamaankaan kun TorinKulma on vaan sellanen pienen pieni, ei ihan vauva, mutta pieni kuitenkin. Ruokapöytä on suuri, mitat on rouva ihan ite ajatellut, rouvalla kun on tuota perheyhteisöä, niin pittää pöytään sakkia sopia.

Huomenissa rouva ampaisee taas Golfilla liikkeelle, ei yhtään vielä tiedä mihin kauppaan rouva suuntaa, mutta lähtee kuitenkin tuonne isoon kaupunkiin seikkailemaan.

Ei muutaku tarkenemisia ihanat!








1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

No johan on kumma, kyllähän se niin on, että talon väki sen sohvan ja pöydän paikan määrää, eikä vieraat. Piste. ;):);)

T: Seija